Ulkoavaruudesta ei löydy elämää

Sanansaattaja-lehden numerossa 3/2018 kysytään ”Jos avaruudesta löytyy elämää, pitääkö evankeliumi viedä myös sinne?” Aiemmassa Olli-Pekka Vainion haastattelussa ”Missä kaikki ovat?” (Sanansaattaja Extra, 1/2017),todettiin ulkoavaruudesta löytyvästä elämästä: ”jonkinlainen fundamentalismi ei ajatuksesta innostu.”

Jumala antoi kuitenkin koko universumin ihmisen – ei minkään ulkoavaruuden olion – valtaan (1. Moos. 1:26-28). Aadamin langettua kirottiin koko luomakunta (Room. 8:18-23), mikä koskisi myös avaruuden muuta elämää. Pelastus tuotiin kuitenkin vain ihmisille siinä, kun Jumala otti ihmisen muodon Jeesuksessa (Hepr. 2:14). Muille pelastusta ei voida tarjota, koska pelastajan täytyi olla Aadamin fyysinen jälkeläinen (Jes. 59:20). Pelastetut ihmiset ovat taivaassa ikuisesti Kristuksen morsian (Ef. 5:22-23; Ilm. 19:7-9), eikä Jeesus ole moniavioinen niin, että muutkin elämänmuodot olisivat hänen morsiamiaan.

Raamatun perusteella avaruudesta voi siis löytyä elämää vain siinä tapauksessa, että se on maapallolta peräisin, eikä kyse ole ”jonkinlaisesta fundamentalismista”, vaan yksinkertaisesta Raamatun ilmoituksesta. Ulkoavaruuden elämän etsimisen motivaatio on siinä, että jos avaruudesta löytyy muuta kuin maapallolta peräisin olevaa elämää, ei elämä maapallolla ole enää ainutlaatuista. Näin siksi, että tällöin elämää on syntynyt muuallekin avaruuteen, eikä elämän synty maapallolla ole enää ollenkaan samanlainen ihme, kuin mitä se on nyt.